Viva Forever-musikaali tuli viime vuoden loppupuolella ensi-iltaan, eli ei ollut kovinkaan kauaa vielä pyörinyt ja me toki oltiin ostettu liput jo ennen kuin oltiin minkäänlaista arvostelua kyseisestä musikaalista luettu. Lontooseen saavuttuamme kuultiin muutamilta ystäviltä ja tuttavilta että musikaali ei kovin kummoista vastaanottoa ole saanut, enemmänkin sitä oli haukuttu lehdistössä.
Mentiin kuitenkin avoimin mielin teatteriin sillä jokaisellahan on oma mielipiteensä. Täytyy myöntää, että mulle tää teatteri keikka oli aivan ensimmäinen laatuaan Lontoossa. Vaikka olen siellä useinkin käynyt lomalla, niin en ole koskaan käynyt katsomassa mitään teatteri- tai musikaalinäytöstä - hyi häpeä.
No ihan ensimmäiseksihän meitä yllätti paikallinen tapa mennä teatteriin ulkotakkien kanssa, ei nähty kenenkään vievän takkia narikkaan, joten päätettiin mekin pitää takki mukanamme. Haluttiin kuitenkin ottaa lasillinen shampanjaa ennen teatterin alkua ja käytiinkin ostamassa lasilliset. Ihmeteltiin miksi baarimikko kysyi että otammeko koko pullon, kun sen saa vain 10£ kalliimmalla kuin ne kaksi lasia ja me siinä hämmästellen katsottiin toisiamme että eihän me nyt alle kymmenessä minuutissa ennen näytöksen alkua ehditä mitenkään juomaan kokonaista pulloa - joten tyydyttiin juomaan ne lasilliset. Näiden jälkeen astelimmekin teatterisaliin ja huomasimme, että sinnehän nuo kaikki britit lappasivat täysinäisten viinipullojen ja skumppapullojen kanssa - eli teatterisaliin sai mennä viinojen kanssa. Eihän tämä nyt tullut meidän pieneen mieleenkään, että näin siellä toimitaan. Noh, ensi kerralla ollaan sitten viisaampia ja otetaan pullo jos toinenkin mukaan!
Musikaali alkoi ja eteni ihan soljuvasti Spice Girlsien biisien tahdittamana. Tarina kertoi Idols, X-factor, Voice Of Finland tyyppisestä musiikkikilpailusta jossa neljä tyttöä pääsi eteenpäin. Yhtäkkiä heidän yhteinen tiensä ryhmänä tyssäsi tuottajien päätöksen takia ja nelikon yksi jäsen Viva jatkoi kilpailua yksinään. En sen enempää kerro juonesta enkä muusta, sillä jos joku tämän vaikka eksyy itse katsomaan. Lyhyesti voisin arvioida esityksen näin: lavasteet ja puvustus oli aivan huippuluokkaa, samoin myös näyttelijöiden laulusuorituksen varsin puhtaita, itse käsikirjoitus ei ollut kovin kaksinen ja loppupelissä fiilis jäi, että maksettiin aivan liikaa lipuista. En siis voisi nyt suoralta istumalta sanoa että menkää ihmeessä katsomaan tämä jos Lontooseen menette, mutta hyvin voisin sanoa, että menkää katsomaan jos ei ole muuta tekemistä, Lontoossa sataa ja saatte tosi halvalla liput. Lopussa kyllä varmaan lähes jokainen lauloi viimeisen biisin ääneen yhdessä esiintyjien kanssa.
Arvosanaksi annan 3/5.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti